Tärkeitä ihmisiä

Ripe

Äiti

Mummo

woo

New stuff. New header at least. yay. I thought I had something in my mind but blehh, I guess I lost it.

I should really try writing something again. And I literally mean writing, by hand on a paper with a real pen. The old fashioned way. I just found my grandfather's old pen and tried writing with it... it's not working quite as it should, I need to try cleaning the dried ink and load it with fresh ink.

it's done ~

A wild video post appears.

I was playing with my camera and made this little video of how I'm working on a drawing.

Tsup. Tsup.

Tsup.
Nyt on hipellä pikkuisen motiveishön hukassa. Plääh. Mutta ei auta! Hommia on duunattava! Rojekteja riittää nyt vähän joka kädelle. ~tarttuu hommiin, saan tuon yhden kyllä nyt vielä tänään ja huomenna sopivaan vaiheeseen lupaan sen.~
 Sain sentään kampaajalla käytyä, peace, jee.
Kovin munaköyhän pääsiäisen pelasti muuten eräs nimeltämainitsematon Ohku joka tuli ja pisti pystyyn ihan mainion munajahdin! ;D Kiits vielä tästä! Niin ja kynistä myös, inspauduin hankkimaan vähän muitakin uusia vehkeitä.
Trololol väsyttää vähän kun naurattaa omat muka hauskat jutut anteeksi.
Hei muuten. Tätä olen kuunnellut nyt viime päivinä aika paljon..



Näitä oisi tarkoitus mennä kattoo sitten toukokuussa. Jostain syystä vähän hirvittää että näen Asagista vielä painajaisia. Joku siinä hyypässä vaan vaikuttaa siltä.

Josko muuten kohta viimein saisin postattua kuvan rilleistäni.. . . . photoshoppasin tänään nimittäin niistä kuvia.

- terveisin: joku laiskimus maximianus trololol

pilvenpiirtäjä

taivaanrannanmaalari

piirto

Ekspressionistisia abstrakteja valokuvia. Hieman kokeellista, mutta olen aika viehättynyt tämänsuuntaiseen valokuvaukseen tällä hetkellä.

kaiku

Vierailin tässä taannoin taidenäyttelyssä. Paikka oli jo ihan lapsuusvuosista asti tuttu Kouvolatalon galleria, nykyisin Poikilona tunnettu. Esillä oli imatralaisen Sinikka Kurkisen retrospektiivinen näyttely. Kokonaisuus oli hieno. Etenkin Kurkisen tuoreemmat, suuret ja värikkäät abstraktit maalaukset vetosivat minuun. Sommittelun taitavuus ja tarkkaan hallitut, runsaat värit loivat moniin töihin liikkeen tuntua, sekä aivan omanlaisia, ajatuksia herättäviä muotoja ja kuvioita, joita katsoja voi vain tulkita ja arvailla, mitä taiteilija niitä maalatessaan on ajatellut.

Taas kerran koin ihmeellisen inspiroitumisen tunteen. Haluaisin hankkia öljyvärit ja suuren kankaan jolle maalata. Tunsin palavan halun taas omistaa elämäni taiteelle; opiskella sitä, tehdä sitä, rypeä ja kellua siinä.

Taidehistorian kurssin puitteissa taidenäyttelyssä vierailu jäi varsin lyhyeksi.. Itse olisin voinut jäädä näyttelyyn pidemmäksikin aikaa, sillä ei vajaassa tunnissa mitenkään ehdi päästä pintaraapaisua syvemmälle. Olen aina tykännyt katsella taidenäyttelyissä pitkän kaavan mukaan. Ensin hiljalleen katselen näyttelyn kokonaisuutena läpi, sitten teos teokselta analysoiden ja pohtien..ja sitten vielä kertaalleen. Kaavaa voi myös toistaa tarpeen mukaan. Muistan, kun jo pienenä kuvataidekoulun tunneilla vierailimme näyttelyissä, toiset lapset juoksivat näyttelyn läpi ja menivät jo piirtämään, kun minä olin nähnyt näyttelystä vasta puolet. Siitä tuli aina vähän sellainen kummallinen olo, mietin, etteikö toisia kiinnostanut taide niin kuin minua. Taisin olla vähän kummallinen taidehölmö jo silloin?

Kotiin lähtiessä eräs ah-niin-aikuinen 20-vuotias naisenalku ensin ympärilleen vilkaistuaan teki niin kuin oli vuosia sitten tehnyt niin monet kerrat; kiipesi portaiden sijasta pyörätuoliluiskaa ylös, aikuisen kenkien korot kopisten ja lapsellinen virne naamallaan. Siinä tunsi itsensä ihan kakaraksi taas.

Earth Hour

hmm.

Tuli tässä mieleen.. viime vuonna ei tainnut pahemmin keikkoja olla. MUCC ja Giru alkuvuodesta.. niin ja Diru sitten elokuussa. Olihan niitä sit enenmmän kun muistelin. *hölmöminä*
Ja nyt kun tarkistin niin eihän meikäpoika ees kirjoittanu Dirun keikasta yhtään mitään. No olihan siinä kai sellanen pieni bloggausaallonphja meneillään..mutta jestas, niin mahtava keikka!! Kun kerrankin oikeesti näin mitä lavalla tapahtu ja sillai. : D maltettiin jäädä siihe mikseriaitauksen taakse niin siitä oli aika hyvät näkymät suoraan lavalle.. jesss.
Oishan tässä kai tänäkin vuonna jotain keikantapaisia tulossa, ei vielä mitää tajunnanräjäyttävää mutta katsellaan. Screw wtf.

tässä vielä tunnelmakuva tälle päivälle.

olen sipuli.

Kuulumisia aioin kirjoitella..

..mutta sitten säntäsin lukemaan Ohkun postauksen!! : )
this makes hipe really happy~

Tosiaan, oonko itse edes maininnut koko kehysprojektia täällä?? No. Jokatapauksessa tarkoitukseni on siitä kirjoittaa ja koosta hurja prosessikuvaus portfoliontapainen, joten enköhän siitä sitten jokusen blogimerkinnänkin saa aikaiseksi kirjoittaa. ; ) Ainakin irl-tuttuni taitavat olla jo niin kyllästyneitä koko kakkuloihin että huh huh. Odottakaa vain.

Hih. Iskä kävi tuossa viikolla jeesaamassa avutonta hipeä taulujen ripustamisessa. Ja kehtasi vielä kysyä onko ne oikeasti minun itse tekemiä ne piirustukset. *rolls eyes*

Lauantaiaamut on kyllä kivoja.. tai no mikään aamu nyt enää, kello on lähemmäks yksi. Mutta kuitenkin. kun heräilee ennen kymmentä, ehtii kivasti vaan oleilla ja ottaa vähän "omaa aikaa" ...pfff. Katsoisi Muumitkin, mutta tänään tuli vain hiihtoa. Surku.

Nyt pitäisi kai pitää siivouspäivääkin, jos äitikulta tulee visiitille.. ekaa kertaa tänä vuonna? Hui.

-hipe

ps. miksi tuolla sataa RÄNTÄÄ.

Tunnollinen opiskelija ikävöi jo kouluun.

Jotenkin tää hiihtoloma on tuntunu nyt ikuisuuden kestävältä. Vaikka eihän se ..viikko. oo kovin pitkä aika. No joo. Kuitenkin jo vähän sellainen fiilis että jes, huomenna taas kouluun. En tiedä onko se tää yksin asuminen että kaipaa ihmisten seuraan vai sitten vaan se pikkuseikka että alan viimein oppimaan tähän työlleen, tai mun tapauksessa opinnoilleen, elämisen mentaliteettiin. Tykkään ite että tää jälkimmäinen ainakin enemmän ois tähän äkilliseen koulukaipuuseen syynä. Musta on jotenkin hienoa huomata kasvavansa ihmisenä kohti tavoitteitaan. Etenkin niitä ammatillisia tavoitteita on kiva huomata lähestyvänsä, vaikka ihan pieninkin askelin. Tulee fiilis että JES, musta saattaa ihan oikeesti vielä tulla jotain.

Pieniä synkkiä pilviäkin näkyy kyllä tästä hehkutuksesta huolimatta. Kun vähän hävettää mennä huomenna kuulemaan kuinka kaikilla muilla varmaan on työharjottelupaikka paitsi mulla. Nyyh. Pakollinen pessimistisyyshetki, anteeksi. Tulee vaan niin elävästi taas mieleen nää viime vuodet kun töitä koittaa hakea ja sit kuitenkaan ei mitään saa.. Väkisin miettii että onko vika minussa, mun hakemuksissa vai missä ihmeessä. Vähän tuntuu että on jo noloa et tän ikänen ihminen on ollu vaan kerran kesätöissä joskus 15-vuotiaana. Ja sitten kun muistetaan se ainainen noidankehä, jos ei ole kokemusta, ei saa töitä, ja jos ei ole töitä, ei saa sitä kokemustakaan. Tuomittu työttömyyteen loppuiäkseen???

Edellisinä vuosina ei kesätyöttömyys ole maailmaa kaatanu, mut nyt on vähän toiset tuulet, vuokra kun pitää kesälläkin maksaa ja koulustakaan ei pääse jos ei harjotteluja tee. Syvä huokaus.

Jooh. Ei kai auta kun lähetellä lisää hakemuksia ja soitella parhaiden paikkojen perään. Paitsi että nyt on sunnuntai. Vastaako kukaan sunnuntaisin työpuhelimeen? Nnnäääääähhhhh.

taidehöpinää

conspiracy theory

Hmmm. Olen vähän taiteillut tässä parina päivänä. Tälläistä sekateknistä sotkua, olen sellaista tehdessäni suhteellisen tuottelias. Tälläinen esimerkiksi syntyi yhdessä illassa, eli reippaasti alle ..mitä nyt heittäisi.. kahdeksan tunnin. ?? Jeeesshhh ~

Tykkään piirtää tuolla lailla vapaasti ja suurpiirteisesti, tuskin enää ihan äkkiä rupean niitä sellaisia kliinisiä realistiseen esittämiseen pyrkiviä lyijykynätöitä tekemään, ainakaan huvin vuoksi. Jotenkin tunnen nyt löytäneeni uuden suunnan tielläni kohti oman tyylini löytämistä.

Tällainen kaaos vallitsi pöydälläni tässä eräänä päivänä, kaikki taidekamppeet levällään..

つうるつうるつるつるつうう

Enpä olisi uskonut Kyarun つけまつけるa ihan tällä tavalla popittavani. *facepalm*

lauantaina 25. helmikuuta 2012

Totean, ettei opiskelijan varmaankaan kannata erillistä mattoa eteiseensä hankkia; ilmaisjakelulehdykät ja mainokset toimivat siinä hommassa varsin hienosti.

"Koodatkaa vimmatusti ja kysykää jos on pakko."

Dataustunnilla taas täällä ~
Pohtii mitä koodaisi niin vimmatusti. Portfoliota voisi vääntää. Rillit vaan pyörii mielessä. Rillit ja huominen projektipalaveri ja työharjoittelupaikan hakeminen. Ei toki ressiä mistään.

Ps. Ostin eilen uudet kengät, jeiiii~

and then there were none

I have no idea how to start blogging again. But I really want to do it.

-sigh-

I know Tumblr is a cool site for blogging all pretty and cute pictures and it's a fan girl's favourite thanks to all the other fans there are. Now I'm writing just for myself.. yes. That's what I do with this blog. But I've noticed how awfully little I really write about anything personal.. everything is shallow, light and ..just easy. Maybe I should angst a bit more? ...maybe not.

Okay, let me tell an embarrassing secret. I still get tears in my eyes when I think about Isshi and his death. I'm such a pathetic fan girl.

 Maybe I should write in Finnish instead.. it would be a lot easier I think.

 PS. Ebiebi finally noticed her picture on my blog. :3 cute!

mmm.

Koulussa on kivaa. Teemme nettisivuja. Tai no. Homma on vielä aika alussa. Html ja CSS -alkeita. jeijjj. No ihan kiva kyllä. En nimittäin juuri osaa noita. Jessshhhh. Pitäisi varmaan vähän aktivoitua tän blogin kanssa.